Terveisiä Kairosta osa XXVI Julkaistu Ishtar 2/2014
Money, money, money
Kuvittele, että saat kuukaudessa rahaa käteen 1500–2000 euroa. Jos asut vuokralla, on kuukausivuokra siinä 500 euron tietämillä, jos asut maaseudulla tai pääkaupungin laitaosissa parin huoneen asunnossa. Pääkaupungin keskustassa vuokrat ovat vähintään 2000 euroa ja mitään hintakattoa ei ole, vaan isommat talot hyvällä paikalla voivat maksaa yli 10 000 euroa kuukaudessa. Sinun tuloillasi keskustan asunnoista on aivan turhat edes unelmoida!
Suurin osa kuukausipalkastasi menee ruokaan. Lihan kilohinta on 40:n ja 100 euron välillä. Kanan filee maksaa noin 35 euroa kilolta, mutta kokonaisen kanan kilohinta on vain viidentoista euron tietämissä. Kokonainen, parin kilon kana maksaakin siinä 35 euron paikkeilla, mutta hukkapaloja tulee väkisinkin. Kala on edullista, noin 15 euroa lajikkeesta riippuen.
Kasvikset ovat halpoja. Tomaatit, perunat, kurkku ja porkkana ovat muutaman euron kilolta, mutta pari vuotta sitten ne olivat vain pari euroa kilo. Peruskasvisten hinnat ovat tuplaantuneet hyvin lyhyessä ajassa.
Paprika ja muut harvemmin käytettävät kasvikset ovat huomattavasti kalliimpia. Paprika maksaa sesongista riippuen 10 eurosta 15 euroon kilolta. Maidon litrahinta on 7-8 euroa, mutta limsaa saa onneksi puolet halvemmalla. Halvimmillaan kovat juustot ovat neljänkympin tietämissä kilolta. Pehmeää fetaa syödään paljon. Tämän suolaisen juuston kilohinta on alle 20 euroa. Munat maksavat noin euron kappaleelta.
Työmatkat, sähkö ja kaasu
Onnekkaimmat pystyvät kävelemään työpaikalleen, ja jos ostospaikatkin ovat lähellä, niin jokapäiväisiin matkoihin ei tarvitse varata paljoakaan rahaa. Mutta jo sinulla on käynyt todella huono tuuri, voi työmatkat maksaa reilun kympinkin päivässä, jolloin kuukausittain pelkkiin työmatkoihin sinulla kuluu 250 euroa.
Sähkölaskuun on varattava halvimmillaan 50–80 euroa, mutta jos kodissa on paljon sähkölaitteita ja ilmastointia tai lämmitystä, niin kulut nousevat helposti pariin sataan euroon kuukaudessa.
Lisäksi pitää myös varata hieman rahaa kaasulaskun maksuun. Onneksi kaasu on halpaa, joten sitä varten on budjetoitava vain 20 euroa, vaikka sitä käytettäisiin paljonkin. Jos taas asunnossa ei ole kaasujohtoa, kaasu on ostettava pullossa ja yhden pullon hinta on normaalissa kaupassa 50 euroa. Kuukaudessa perhe tarvitsee käytöstä riippuen yhden tai kaksi pulloa.
Säästäisitkö koulutuksesta?
Kuvittele että sinä olet perheesi ainoa työssäkävijä ja sinun pitää tuloillasi huolehtia puolisostasi sekä muutamasta lapsesta. Sinun pitää ostaa heille vaateet, maksaa lasten koulunkäynnistä ja terveydenhoidon kuluista.
Vaikka koulu olisikin ilmaista, niin koulupuvut ja -kirjat on ostettava. Ilmaiset valtion koulut ovat kuuluisia heikosta opetuslaadustaan, mutta yksityiset koulut ovat kalliita. Parhaimmat koulut maksavat useita kymmeniä tuhansia lukukaudelta lasta kohden, vaikka sisarusalennus otettaisiinkin huomioon.
Sosiaaliturva on heikko ja sairaustapauksissa on vanhempien kaivettava kuvettaan. Lääkärin vastaanotolle pääsee halvimmillaan 50 eurolla, mutta kuuluisat ja parhaimmat lääkärit pyytävät tietysti tähtitieteellisiä hintoja.
Elokuviin liput maksavat 15 ja 25 euron välillä, elokuvateatterista ja esitysajasta riippuen. McDonald’sissa sinulla ei ole varaa syödä puhumattakaan, että veisit perheesi sinne. BigMac-aterian hinta on yli 20 euroa. Perheeltä kuluu helposti yhdellä aterialla 100 euroa, minkä pitäisi oikeasti riittää neljän tai viiden päivän ruokiin. Kivassa kahvilassa kahvi ja leivos maksaa tippeineen 50 euroa, joten niissäkään sinulla ei ole varaa käydä.
Valtavat tuloerot
Tällainen kuviteltu todellisuus on miljoonien egyptiläisten miesten jokapäiväistä elämää, kun eurojen tilalle vaihdetaan vain Egyptin punta. Tässä arvioitu kuukausipalkka on alemman luokan palkkatasoa. Moni saa palkkaa vieläkin vähemmän, vain muutaman satasen kuukaudessa.
Paremmin toimeentulevilla kuukausipalkka on tuhansia puntia. Ökyrikkaat taas tienaavat niin paljon, että sitä määrää on vaikea edes tuhlata. Sadat tuhannet jopa miljoonat löytävät tiensä heidän tileilleen kuukausittain.
Hieman palkkahistoriaa
Aina 70-luvulle asti valtio oli hyvin haluttu työnantaja. Palkat olivat kilpailukykyisiä, jopa hyviä, ja työuran loputtua työntekijää odotti eläke. Tämän jälkeen inflaatio söi palkojen ostovoimaa kiihtyvällä tahdilla, sillä elämisen kulut kasvoivat, mutta palkkanauhan summa ei muuttunut mihinkään.
Nykyisinkin valtion palkat ovat hyvin pienet, eikä tuloilla ole mitään tekemistä koulutusvaatimusten tai työn vastuullisuuden kanssa. Monet aloittelijan palkat alkavat parista sadasta punnasta oli sitten kyse opettajista, toimistotyöntekijöistä tai lääkäreistä. Työvuosien kertyessä myös palkka kasvaa tuhanteen tai pariin kuukaudessa.
Egyptissä onkin tapana tehdä montaa työtä - yksi työ aamupäivälle ja toinen iltapäivälle tai alkuiltaan. Jotkut jatkavat vielä kolmanteen vuoroon yöllä aloittaakseen kaiken taas alusta aamulla. Opettajat rahoittavat elämisensä antamalla yksityisopetusta ja lääkärit pitävät omaa praktiikkaa iltaisin. Egyptissä onkin tapana käydä lääkärissä illansuussa, mikä tuntuu suomalaisesta aika hassulta.
Pieni palkka ei motivoi työntekoon, joten moni valtion työntekijä panostaakin enemmän omaan iltatyöhönsä. Päivisin voi sitten levätä valtion konttorissa. Valtion työpaikat ovat kivasti elinikäisiä virkoja, joten niistä ei potkita pois työtulosten tai niiden puutteen vuoksi.
Yksityisellä työnantaja sektorilla on aivan toisenlainen meininki. Aiemmin sitä pidettiin epävarmana eikä monikaan unelmoinut päätyvänsä yrityksen leipiin. Nykyisin niiden palkat ovat kuitenkin huomattavasti paremmat vaikka eläke-etu puuttuukin.
Tosin yksityinen työnantaja vaatii jonkinlaista työmotivaatiota ja työtulosta. Tällä hetkellä, kun työttömiä on ennätysmäärä eikä työpaikkoja ole, mikä tahansa työpaikka on kullan arvoinen.
Naisten työt
Vaikka perheen miehet tuovat palkkapussinsa kotiin ja periaatteessa elättävät perheen, on naisten työpanos erittäin tärkeä perheen toimeentulossa. Kuitenkaan he eivät usein miellä itseään työntekijöiksi vaan pitävät itseään kotiäiteinä.
Nykyisin moni nuori nainen käy töissä ennen naimisiin menoaan. He työskentelevät myyjinä isoissa ruokakaupoissa tai vaateliikkeissä sekä apteekeissa. Nuoria naisia näkyy myös länsimaisten pikaruokaravintoloiden myyjinä tai teleoperaattorien palveluksessa. Ompelijat, sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat ovat naisia. Naisia löytyy myös lääkäreistä, insinööreistä, opettajista ja kirjanpitäjistä. Pankkivirkailijoista löytyy paljon naisia. Kotiapulaiset ja lastenhoitajat ovat aina naisia, sillä kukaan ei päästäisi vierasta miestä siivoamaan tai kokkaamaan perheen kotiin – naisten alueelle.
Naiset voivat työskennellä monissa eri paikoissa, mutta ainakin tähän asti on muutama vain miehille sopiva ala ollut naisten ulottumattomissa. Autonkuljettajat ovat aina miehiä, oli sitten kyse takseista, linja-autoista, mikrobusseista tai rekoista. Paikallista pikaruokaa (fuulia tai taumeyaa) myyvissä kojuissa sekä lähes kaikissa ravintoloissa ei naisia löydy henkilökunnasta. McDonald’s ja muut länsimaiset hampurilaisketjut ovatkin tässä asiassa ainoita poikkeuksia.
Putki-, sähkö-, muuttomiehet ja maalarit ovat (suomalais)nimensä mukaisesti miehiä. Vaikka arabian kielessä sanoista löytyy sekä maskuliininen että feminiininen muoto esim. sähkö- tai putkimiehestä johdettu feminiinistä muotoa ei varsinaisesti ole olemassa. Ne siis pystytään periaatteessa johtamaan, mutta lopputulos tuntuu vieraalta, koska kukaan ei sellaista joudu koskaan käyttämään.
Varsinkin valtion virastoissa olevat virat ovat naisille ihanteellisia. Niissä työpaikka on turvattu vuosikymmeniksi ja työuran jälkeen saa eläkettä. Vaikka aviomiehen tulot riittäisivätkin perheen elämiseen, on naisen saamat ylimääräiset punnat monille tarpeen. Palkka ja myöhemmin saatu eläke on tärkeää naiselle itselleen, sillä hänen ei tarvitse pyytää joka puntaa aviomieheltään omiin menoihinsa. Jos aviomies kuolee ennen vaimoaan, voi naisen eläke olla hänelle todella tärkeä, jopa ainoa tulon lähde.
Valtion virastot ovat yleensä auki vain osan päivästä. Varmimmin asiakas saa asioitaan hoidettua ennen puoltapäivää, sillä iltapäivisin osa työntekijöistä on jo lähtenyt kotiin. Tällainen järjestely on mitä parhain perheenäidille, joka pääsee töistään kotiin tarpeeksi varhain valmistamaan ruoan ja muutenkin huushollamaan. Valtion viroissa on myös helpompi saada pitkäkin loma raskauden, sairauden tai perheongelmien kohdatessa. Yksityisellä sektorilla työnantaja ottaa helposti uuden työntekijän poissaolevan tilalle.
Vaikka valtion töissä onkin omat hyvät puolensa, nykyisin monet nuoret naiset haluavat silti työskennellä yksityisellä sektorilla. Aivan kuten miehiäkin, heitä innostaa enemmän kuukausittaisen palkkapussin suurempi puntamäärä kuin valtion tarjoamat ”työsuhde-edut”.
Jos aviomies sallii, niin nainen voi jatka työskentelyään myös naimisiin menon jälkeen ja jopa lastenkin tultua. Tämä on ihanteellisinta, jos aviopuolisot työskentelevät samassa työpaikassa, jolloin kukaan ei kyseenalaista naisen kunniaa.
Töissä kotona
Vaikka monet naiset eivät kävisikään töissä kodin ulkopuolella, he voivat tienata lisäpuntia kotinsa suojissa. Kotitöiden ohessa perheen äideillä on monia konsteja hankkia muutama ylimääräinen punta.
Kanojen kasvatus myytäväksi on maaseudulla helppoa. Jos taas munia jää perheen oman tarpeen yli, on nykyisin aina joku naapurustossa niitä vailla. Kaupungissakin kanojen pito ja kasvatus onnistuu joillain alueilla, ja niitä pidetään yleensä oman talon katolla. Kanojen lisäksi naiset voivat kasvattaa ankkoja, vuohia tai lampaita.
Maaseudulta kaupunkiin muuttaneet naiset ovat tässä asiassa avainasemassa. Jos vaimolla on maalaistausta, hän on tottunut lapsuudenkodissaan eläinten pitoon ja haluaa jatkaa tätä tapaa myös avioiduttuaan. Se on oiva keino saada ruokaa halvemmalla tai jopa tienata muutama punta.
Maaseudulla monilla on vielä lehmiä, mutta niiden määrä on vähentynyt. Ennen vanhaan osa ylijäämämaidosta saatettiin antaa säännöllisesti naapurille, jolla ei ollut lehmää.
Tänä päivänä lehmiä on vähemmän talojen asukaslukumääriin nähden ja suurin osa maidosta, jopa kaikki, käytetään kotitarpeisiin. Monilla perheillä kuluisi maitoa enemmänkin, jos sitä olisi vain saatavilla. Nykyisin lehmän rehu on kallista ja jos hinnat hipovat pilviä, niin lehmän ruokkimiseen voi kulua enemmän rahaa kuin koko perheen ruokiin. Tuoreesta maidosta on tullut ylellisyyttä. Jos maitoa jää yli perheen tarpeiden, niin naiset voivat tienata ylimääräistä rahaa myymällä oman lehmän maidosta tehtyä voita tai juustoa naapureilleen.
Käsistään kätevä nainen voi alkaa ommella naapuruston rikkimenneitä vaatteita korvausta vastaan. Muutamassa kuukaudessa hän pystyy keräämään rahaa käytetyn ompelukoneen ostamiseen. Ilman kunnollista koulutustakin nainen voi valmistaa yksinkertaisia vaatteita mallin mukaan sekä jatkaa vaatteiden korjausta ja näin pyörittää pientä yritystä kodissaan.
Omat bisnekset
Yritteliäs nainen pystyy ajan kanssa kasvattamaan isonkin bisneksen pienistä lähtökohdista. Hän voi alkaa ostamalla teurastajalta lehmän halvimpia lihoja ja sisäelimiä myyden ne pienellä voitoilla paikallisella torilla.
Pikkuhiljaa hän saa kerättyä omaa asiakaskuntaansa ja myytyä enemmän saaden enemmän tuloja. Sitkeällä työllä, vuosien kuluttua hän voi kerätä tarpeeksi rahaa avatakseen oman lihakaupan. Jotkut naiset tekevät saman kanojen tai kalojen myynnillä tai vihanneskauppiaina. Oman bisneksen pyörittäminen on kuitenkin niin työlästä ja työntekijöiden palkkaaminen niin suuri vastuu, että monikaan nainen ei sellaista halua. Heille riittää pienimuotoisempi yrittäjyys.
Läheiselle torille on helppo mennä myymään tuotteita muutaman kerran viikossa. Parempien tienestien vuoksi naiset voivat matkustaa myös läheiseen kaupunkiin tai jopa Kairoon asti myymään tuotteitaan. Nainen voi kerätä erilaisia vihanneksia, hedelmiä tai omaa juustoaan ja myydä niitä parina päivänä viikossa torilla tutulla paikalla. Pieni lapsi tai parinkin pyörii äitinsä helmassa päivän ajan äidin tehdessä kauppaa.
Kairoissa voivat kampaamot olla miesten omistamia ja joissakin niissä työskentelee miehiä. Heillä on hienot liikkeet kalliilla alueilla ja heidän asiakaskuntansa muodostuu rikkaista yläluokan naisista ja ulkomaalaisista.
Alempien luokkien naiset käyvät mielummin naiskampaajan luona ja maaseudulla, luokasta tai tuloista riippumatta, naisten kauneudesta huolehtivat vain toiset naiset. Nimensä mukaisesti kampaaja ei nykyisin kuitenkaan kampaa kovin paljoa. Koska pitkät hiukset ovat naisen kruunu, hiusten leikkuu on harvinaista. Kampaajat tekevät hääkampauksia ja -meikkejä, poistavat ihokarvoja ja muotoilevat kulmakarvoista kauniita kaaria. He ovatkin kauneuden ammattilaisia, sillä nykymuoti ei jätä musliminaisen hiuksia paljaiksi. Kampauksissa huivin kiedontataidot ovatkin kaikkein tärkeintä.
Jotkut naiset pitävät pientä kampaamoa omassa kodissaan. He ovat ehkä olleet nuorena töissä jossain kampaamossa tai sitten he ovat vain innostuneet kauneudesta ja alkaneet ensin avustamaan perheensä naisia ja sanan levitessä naapurustonkin leidejä. Näin nainen saa pientä tuloa naapuruston kulmakarvojen pysyessä kauniin näköisinä, eikä alkupääomaa tarvita kuin peilin, sokerikilon, sitruunoiden ja ompelulangan verran. Sitruunoista ja sokerista keitetään tahnaa vartalon ihokarvojen poistoa varten ja langalla poistetaan karvat kasvoista.
Säästövinkkejä naisille
Myymällä omia tuotteitaan tai käymällä töissä naiset pystyvät keräämään omaa rahaa. Suurin osa käyttää rahaansa perheen hyväksi maksamalla lasten tarvitsemia asioita, ruokaa tai jotain uutta kotiin. He voivat käyttää rahansa myös omiin menoihinsa; vaatteisiin, meikkeihin tai elokuvissa käyntiin.
Säästäväinen nainen pystyy keräämään rahaa myös ilman omia tuloja. Hän voi pyytää aviomieheltään rahaa lasten olemattomiin lääkärikuluihin. Hän voi käyttää vain osan perheen talousrahoista ja säästää pienen summan joka kuukausi. Nykyisin tämä vaatii todella tarkkaa punnan venyttämistä, sillä hinnat nousevat, mutta työntekijöiden palkat eivät.
Naiset voivat käyttää naapurin kanssa tavaroita yhteisesti, eikä ostaa molemmille omia. Kaikki rikkimenneetkin kodinkoneet voi myydä, jos ei muuksi niin varaosiksi. Näistä saa aina hieman lisää tuohta. Nuoret naiset lainailevat vaatteita serkuiltaan tai naapurin tyttöjen kanssa. Näin he saavat ”uusia” vaatteita, mutta eivät aina käytä niihin rahaa.
Kaiken säästämisen jälkeen nainen voi ilmoittaa miehelleen, että nyt on tonttirahat kasassa. Mennäänpä katsomaan ja ostamaan vähän maata! Aviomiehelle tämä voi olla täysin yllätys ja sen jälkeen hän ylistää taloudellista vaimoaan ja on onnellinen maanomistaja. Kaiken tämän säästämisen ja rahan keräämisen nainen tekee lastensa ja perheensä vuoksi.
Gamaya
Egyptiläisten tärkein säästömuoto on gamaya. Sitä käytetään myös rahoittamaan isoja hankintoja. Pankit eivät anna lainaa ilman omaisuutta tai säännöllisiä tuloja. Monikaan ei ole pystynyt näitä vakuuksia hankkimaan, joten lainaa on mahdotonta saada. Pankkilainan isot korot eivät myöskään houkuttele lainanottoon ja se olisikin aivan viimeinen keino saada käteistä, kun mitään muita keinoja ei ole enää jäljellä.
Gamayassa yksi henkilö kerää joukon, jotka sitoutuvat maksamaan kuukausittain tietyn rahasumman. Joka kuukausi yksi ringin henkilö saa tuon summan. Kenellä on suurin rahan tarve haluaa vuoronsa mahdollisimman pian ja jos joku kerää rahaa säästömielessä, hän odottaa mielellään rahapottiansa pidemmänkin aikaa. Gamayassa yleisimmin on kymmenen jäsentä, mutta enemmänkin mahtuu jos näin sovitaan.
Jos henkilöllä on kova rahan tarve ja hän pystyy maksamaan enemmän joka kuukausi, voi hän ottaa kaksikin paikkaa gamayassa. Näin hän maksaa kaksinkertaisen maksun joka kuukausi, mutta hän myös saa rahapotin kaksi kertaa.
Gamaya on kunnia asia. Jos siihen ottaa osa, on sen maksut maksettava. Henkilön maine kuuluu kauas, ja jos gamayan maksuja ei hoida ajallaan, niin myöhemmin on ihan turha yrittää päästä jäseneksi yhteenkään raharinkiin. Jos rahasta on tiukkaa voi henkilö perustaa uuden pienen summan gamayan, jossa hän kerää ensimmäisen potin. Tämän rahan hän sitten käyttää varsinaisen gamayan kuukausimaksuun.
Kaikilla on gamaya. Lapset, nuoret, naiset ja miehet voivat kaikki olla mukana omissa raharingeissään. Tällä tavoin naiset voivat saada alkupääomaa oman yrityksen perustamiseen, miehet keräävät rahaa moottoripyörän ostoon ja lapset voivat kerätä rahaa lelujen ostoon.
Miehet maksavat omat gamaya-maksunsa palkastaan. Naiset voivat käyttää niihin omia tulojaan tai perheen elinkuluista säästämiään rahoja. Koululaisille annetaan yleisesti päivittäin muutama punta koulumenoihin, kuten paperien kopiointiin sekä ruokaa ja teetä varten. Näistä rahoista he voivat halutessaan säästää joka päivä punnan tai kaksi raharinkiä varten. Lapset pyytävät aikuisilta punnan tai kaksi karkkien ostoon. Yritteliäimmät tekevät sitä monta kertaa päivässä ja monelta aikuiselta. Heilläkin on näin omat keinonsa saada rahat kasaan gamayaa varten.
Au
Naisten oma pankki on hänen kultakorunsa. Naimisiin mentäessä hän saa sulhaseltaan korusetin, jonka tarkka summa on määritelty naimakauppaa sovittaessa. Näitä koruja nainen voi myydä tarvitessaan paljon käteistä. Syitä voi olla esimerkiksi perheen ostama viljelypalsta tai tontti, lastensa koulun käynnin avustaminen tai sairauden hoidon kulujen maksaminen. Useimmiten he kuitenkin sijoittavat kultansa, eli myyvät korujaan vain tietäessään että rahat menevät tuottavaan toimintaan, esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen tai vaikka talon rakentamiseen.
Kun perheen toimeentulo on turvattu eikä yllättäviä menoja ole ilmaantunut, naiset todennäköisesti ostavat keräämillään gamaya-rahoillaan kultaa itselleen tai tyttärilleen. Joillakin voi olla tili paikallisessa postikonttorissa. Nämä ovat säästötilejä, joiden korko on pieni. Aiemmin pankeissa oli usean tuhannen punnan tilinavausmaksu, joten oma pankkitili ei ollut edes vaihtoehto monellekaan.
Kulta ei ole pelkästään koru ja koriste, vaan naisen kantama kulta kertoo myös naapureille perheen varallisuudesta. Kun naapurit näkevät naisen käyttämien kultakorujen kadonneen, he tietävät, että nainen on myynyt ne ja on tarvinnut rahaa johonkin. Jos nainen on käyttänyt kultaa aiemmin, hän ei voi palata rihkamaan enää. Se olisi merkki, että kulta on menetetty. Uusi kultahely taas julistaa äänekkäästi naisen tai perheen onnistuneen kasvattamaan varallisuuttaan.
Suomessa valitetaan kuinka täällä on kallista. Enneminkin suomalaiset ovat tottuneet kuluttamaan. Heidän kotinsa on täynnä tavaraa, heillä on paljon harrastuksia ja lomat vietetään matkustellen. Mikään näistä ei ole väärin tai väärää, mutta jos katsotaan asiaa ulkopuolisin silmin, niin eläminen Suomessa on tavalliselle palkansaajalle helppoa. Rahat riittävät peruselämiseen ruokineen ja vaatteineen. Lisäksi jää vielä yli harrastuksille ja muille menoille. Koulutus on ilmaista ja sosiaaliturva pitää huolta.
Vaikka olisi pää kainalossa tai verta vuotaisi solkenaan, ei Egyptissä pääse edes tervehtimään lääkäriä, ennen kuin on kaivanut rahapussinsa esille. Kaikkien Egyptissä viettämieni vuosien jälkeen en edelleenkään ymmärrä, miten suurin osa egyptiläisistä selviää elämässään ja pystyy maksamaan elämän tuomia suuria kuluja esim. sairaustapauksissa tai vaikka lastensa kalliita hääjuhlia.
|