Sulhanen ja morsiammen isä lausuvat avioliittovaloja. El ma'zun sopimuspareineen etualalla.

Terveisiä Kairosta osa XII
Julkaistu Ishtar 2/2009

Naimakauppoja egyptiläiseen tapaan

Kahden ihmisen liittoutuminen jälkikasvua tuottamaan on lajinjatkumisen elinehto. Eri kulttuureissa vain kulissien puitteet vaihtelevat.

Egyptiläiset uskovat avioliittoon. Sekä tyttöjen että poikien kasvatuksen isona osana on tuleva naimakauppa. Lapsille esitellään jo pienestä pitäen tulevia puolisoehdokkaita, usein leikkimiellä ja vitsaillen, mutta taustalla on aimo annos raakaa todellisuutta. Tytöt haaveilevat naimissa olosta ja he haluavat ”isona” hoitaa omia lapsiaan kotona.

Yhteiskunta muuttuu hiljalleen, mutta monia vanhoja tapoja noudatetaan yhä edelleen. Yliopisto-opiskelu laajentaa nuorison ystäväpiiriä. Nuorten aikuisten työympäristö luo aivan uuden tuttavaverkoston. Vaikka moni avarakatseisen perheen jälkeläinen pystyy itse vaikuttamaan tulevan puolison valintaan, niin monissa perheissä - varsinkin maaseudulla ja Egyptin eteläosassa - vanhempien vaikutusvalta on rajaton.

Muslimit ja kristityt

Tällä kertaa tarkastelun kohteena ovat pääosin muslimiperheet ja -tavat. Koptikristityillä on omat menonsa. Vaikka uskonnollisia seka-avioliittoja ei suosita, kristitty nainen voi joskus mennä naimisiin muslimimiehen kanssa, minkä vuoksi naisen perhe voi hylätä hänet.

Koska Egypti on muslimimaa ja uskonnon katsotaan siirtyvän isältä lapsille, kristitty mies ei voi Egyptissä naida musliminaista. Parin pitää matkustaa ulkomaille avioliittovaloja vannomaan. Monesti he eivät palaa enää takaisin Egyptiin.

Kerro, kerro kuvastin
ken on sulhanen parahin

Länsimaalaisten mielestä serkkujen väliset avioliitot ovat luonnottomia, ja geeniperimän aiheuttaminen sairauksien vuoksi olisi hyvä saada sukuun uutta verta. Serkkujen lapset alkavat muutaman sukupolven jälkeen kantaa monia vaikeita perinnöllisiä sairauksia.

Serkkuavioliitoilla on kuitenkin muslimien näkökulmasta monia hyviä puolia. Tärkein syy suvun sisällä naimiseen on pitää omaisuus koossa.

Koraanin mukaan nainen saa oman osansa vanhempien perinnöstä. Kun tyttö nai vieraaseen sukuun, hänen perintöosuutensa menetetään. Tavallaan koko ihminen menetetään toiselle suvulle. Isällä ja veljillä ei enää ole minkäänlaista auktoriteettia, vaan uusi aviomies on ottanut kaiken vallan.

Isä ja veljet pystyvät silti vaikuttamaan nuorikon asemaan. Jos aviomies kokee heidän olevan vahvoja ja edelleen pitävän tuoreen vaimon puolta ja huolehtivan hänestä, tytön toiveita huomioidaan enemmän.

Jos tyttö naidaan suvun sisällä ja hänen uusi kotinsa sijaitsee lähellä, teoriassa hänen asemansa on paljon turvatumpi. Aviomies todennäköisesti kohtelee vaimoaan paremmin ja ottaa tämän mielipiteet huomioon, koska vaimo kuuluu joka tapauksessa myös miehen sukuun.

Kun vaimo asuu lähellä perhettään, hän voi helposti hakea riitatilanteissa turvapaikkaa lapsuudenkodistaan. Suvun sisäisten avioliittojen mahdolliset ongelmat voidaan pitää täysin perheen sisällä.

Puolisoa etsii koko suku

Aviopuolisoa etsittäessä perheen muut jäsenet ovat tärkeässä asemassa. Nuorukaisten äidit etsivät morsianehdokkaita ja ennen kaikkea tarkastavat heidän kelvollisuutensa. Kriteereinä ovat perheen maine, tytön työteliäisyys ja hyvät tavat. Neidot kyselevät ystäviensä veljistä. Miehen perheen maine, miehen varallisuus ja uskonnollisuus ovat tärkeitä.

Aviopuolisonsa menettäneelle pitää löytää pian tilalle uusi - naiselle taloudellisen turvan antaja ja miehelle kodin ja lasten hoitaja. Yhteisöön voi kuulua ammattinaittajia, jotka etsivät kullekin sopivia ehdokkaita palkkiota vastaan. Heiltä voi kysellä, kuka milloinkin olisi aviopuolisoa vailla - kenen vaimo on juuri kuollut, kuka siskoksista on tulossa naimaikään, kenen varallisuus sallii perheen ylläpidon.

Nuorella, ensi kertaa naivalla tytöllä on arvoa. Hänen myötäjäisiään ja muita sopimuskohtia punnitaan ankarasti. Kaikki tapahtuu harkiten, ja vanhemmat haluavat mahdollisimman hyvät ehdot turvaamaan tytön tulevaisuuden.

Lesken tai eronneen naisen naittamien ei ole niin tarkkaa puuhaa. Sulhasen rahalliset velvoitteet eivät ole mittavat, suuria juhlia ei pidetä eikä torvia toitoteta. Tosin nyt naisen omalla mielipiteellä on enemmän painoarvoa. Onhan hän jo aikuinen nainen, todennäköisesti äitikin.

Kihlattuna

Kihlajaiset (khutuuba) voivat olla suuri juhla. Usein niitä vietetään kuin häitä. Morsian koristellaan paljetein ja helmin.Vain kirkas väri erottaa hääpuvusta.

Jos varallisuus sallii, kihlajaiset voivat olla yhtä mahtavat kuin varsinaiset häät koristeltuine hotellivastaanottoineen, orkestereineen, tarjoiluineen ja jopa tanssijattarineen ja kuuluisine laulajineen. Rahakkaiden kihlajaisia kuvataan seurapiirisivuilla hääjuhlien tapaan.

Kihlajaisissa morsian saa kultasormuksen ja muslimisulhanen hopeisen rengastimen. Jotkut perheet esittelevät sulhasen lahjoittamat kultakorut (shabka) kihlajaisissa, joskus ne ostetaan vasta myöhemmin ja esittely siirtyy häihin. Nämä kultaiset myötäjäiset ovat vaimon turva. Hän voi myydä ne halutessaan ja auttaa näin perheen rahavaikeuksissa. Parikunnan erotessa kulta auttaa naista taloudellisesti.

Nykylain mukaan naisen halutessa eroa ilman hyväksyttävää syytä (pahoinpitely, huumeiden käyttö tai alkoholin runsas nauttiminen, miehen kykenemättömyys perheen ylläpitämiseen tai rahojen muu väärinkäyttö) hän menettää oikeutensa myötäjäiskultaan ja kaikkeen muuhun tuomaansa irtaimistoon.

Kihlalahjat ja kapiot

Kihlauksen aikana pari pystyy tutustumaan toisiinsa. He tapaavat, juttelevat ja käyvät ulkona kävelyllä. Sulhanen vierailee usein morsiamen kotona ja tuo aina lahjoja mukanaan. Hedelmät, hajuvedet, kellot tai muut asusteet ovat hyvin yleisiä lahjoja. Joskus tuomisina voi olla arvokkaitakin esineitä, jopa kultakoruja.

Jos morsian jostain syystä purkaa kihlauksen nämä lahjat palautetaan tai morsiamen perhe maksaa lahjojen käyvän arvon. Mikäli sulhanen haluaa perua häät, hän voi saada lahjat tai osan niistä takaisin, mutta aina niitä ei palauteta.

Jossain vaiheessa ennen sopimusta ja häitä, joskus jo ennen kihlajaisia, morsiamen miespuolinen edustaja ja sulhanen sekä joukko lähisukua kokoontuvat sopimaan raha-asioista. Sopimukseen kirjoitetaan morsiamelle ostettavan myötäjäiskullan arvo ja aviomiehen maksama rahasumma, jos hän haluaa myöhemmin erota. Kummankin perheen hankkimat kodinhuonekalut ja tavarat luetteloidaan. Makuuhuone, salonki, keittiö ja ruokailuhuone eritellään, samoin kodinkoneet. Morsiamelle ostetavat vaatteet ja keittiövälineet ovat usein morsiamen vastuulla. Häiden lähestyessä morsiamen ostosvimma on hurja. Kaupoissa käydään aluksi viikottain, lähempänä häitä päivittäin.

Jo lapsesta asti morsian ja hänen äitinsä hankkivat kapioita. Liinavaatteet ja astiastot voidaan ostaa hyvissä ajoin. Viime hetkellä shampoot tai meikitkään eivät ole turhan mitättömiä.

Purkamisen kääntöpuoli

Kihlauksien purkamien on yleistä, mutta siinäkin piilee vaara.

Jos molempien perheiden maine on hyvä ja muita ulkoisia vikoja ei löydy, varsinkin nuori nainen voi saada helposti vaikean ja ylpeän tytön maineen. Tämä leima lyödään helposti, jos tytön pukeutuminen ja käytös saa hitusenkaan epäilemään tytön moraalia ja siveellisyyttä.

Varsinkin maaseudulla juorut kulkevat ja kanssaihmisistä puhuminen on tärkeää viihdykettä, jolloin pienestäkin kärpäsestä kasvaa nopeasti härkänen.

Kirjan kirjoittaminen - katb el kitab

Avioliittosopimuksen allekirjoittaminen virallistaa naimapuuhat. Sulhanen ja morsian sukuineen kokoontuvat juhlistamaan tätä tapahtumaa moskeijaan tai jommankumman kotiin. Sulhanen tai hänen sukunsa miespuolinen edustaja ja morsiamen miespuolinen edustaja - usein isä - istuvat el ma'zunin eteen. Hän on yleisimmin paikallinen sheikh - oppinut mies.

El ma'zun kuulee molempien osapuolten suostumuksen avioliittoon. Jos morsian ei ole ollenkaan paikalla, morsiamen kotiin lähetetään edustaja varmistamaan morsiamen suostumus. Sopimukseen liitetään henkilötietojen lisäksi passikuvat, sillä usealla ihmisellä voi olla sama nimi. Allekirjoituksen viereen paperiin painetaan myös sormenjälki. Jos morsian ei ole paikalla, hän kirjoittaa nimensä ja painaa sormenjälkensä myöhemmin.

Kirjallisen osuuden jälkeen sulhanen ja morsiamen edustaja kättelevät ja heidän yhteenliitettyjen käsiensä päälle lasketaan liina. El ma'zun kysyy kummankin osapuolen tahdon tähän avioliittoon. Avioliittosopimus toimitetaan parille vasta muutaman päivän, jopa viikon jälkeen.

Juhlallisuudet

Virallisen osuuden jälkeen vietetään hääjuhla - doghla. Se virallistaa ja kuuluttaa koko yhteisölle aviosäädyn muutoksen. Tämän jälkeen nuoriparilla on lupa muuttaa yhteiseen kotiin.

Usein avioliittosopimus kirjoitetaan aamupäivällä, morsian kaunistautuu kampaamossa iltapäivällä ja sen jälkeen häitä juhlitaan myöhään yöhön. Joskus avioliittosopimus voidaan kuitenkin kirjoittaa jopa vuosia ennen hääjuhlaa, mutta yhteen nuoripari pääsee muuttamaan vasta kekkereiden jälkeen.

Hennayötä vietetään aina hääjuhlaa edeltävänä iltana.

Salainen orfi-liitto

Orfi-liitot ovat kahden osapuolen yhteisiä salaisia naimasopimuksia. Näiden liittojen osapuolilla ei ole minkäänlaisia velvoitteita tai oikeuksia.

Orfi-liitto on helppo purkaa vain hävittämällä sopimuspaperi, sillä valtiolla tai kirkolla ei ole sitä rekisterissään. Yleensä papereita onkin yksi ja mies pitää sitä hallussaan. Naisella ei välttämättä ole edes kopiota. Orfi-liitto voidaan solmia myös määräaikaiseksi, jolloin se automaattisesti purkautuu määräajan umpeuduttua.

Orfi-liittoja solmitaan eri syistä. Joissain tapauksissa kyse on pelkästään taloudellinen. Jos sulhasella tai hänen perhellään ei ole varaa maksaa myötäjäiskultaa, asuntoa ja osaa huonekaluista voidaan aluksia sopia orfi-liitosta. Myöhemmin pariskunta voi sopia oikean avioliiton kaikkine taloudellisine velvoitteineen.

Useammin kuitenkin halutaan mahdollisuus aviollisen kanssakäymisen - seksin - harrastamiseen. Seurustelu tai avoliitto eivät sovi muslimiyhteiskuntaan. Orfi tuo yhden mahdollisuuden kiertää tuota kieltoa.

Miesten mieliksi

Orfi-liiton sopijaosapuolet voivat olla yliopistoikäisiä nuoria. Nuorille ylemmän yhteiskuntaluokan naisille, jotka ovat tottuneet länsimaisiin tapoihin, orfi-liitto on keino seurustella haluamansa nuorukaisen kanssa.

Yleensä orfi-liiton ehdottajana on kuitenkin mies. Nuoret naiset rakastuvat opiskelijatoveriinsa. Nuori mies voi ehdottaa orfi-liittoa kauniiden lupausten kera tulevasta avioliitosta. Todellisuudessa nuorukainen ei halua vaimokseen naista, joka suostuu tälläiseen liittoon.

Rakastajattaren ottamisen sijaan naimissa oleva mies voi solmia orfin. Rikkaat arabimiehet voivat sopia parin kuukauden määräaikaisen orfi-liiton tullessaan huvittelemaan Kairoon kesäsesongin ajaksi tai he voivat ylläpitää toista perhettä kaukana omasta maastaan.

Orfi ei anna naiselle turvaa

Heikomassa orfi-liitossa sopimuspaperin ovat allekirjoittaneet vain kummatkin osapuolet ilman todistajia. Todistajien läsnäolo tuo edes jonkinlaisen turvan orfi-liitolle. Mahdollisten seuraumusten sattuessa - naisen tullessa raskaaksi - mies voi kieltää isyytensä ja koko liiton olemassaolon. Todistajien puuttuessa ei ole ketään puoltamassa liiton solmimista.

Orfi-liitto on hyvin heikko liitto naiselle. Muut ihmiset eivät tiedä liiton olemassaolosta. Jälkikäteen on vaikea selittää ensimmäistä oikeaa avioliittoa solmittaessa neitsyyden puute. Immenkalvon korjausleikkauset ovatkin yleistyneet. Kuten monesti myös länsimaisessa yhteiskunnassa, naisen maine on helposti menetettävissä. Mies ei menetä orfi-liitossa mitään. Mies ei voi tulla raskaaksi, hänellä ei ole mitään velvoitteita ja kokeneen naissankarin leima vain tuo lisähohtoa.

Helpompaa?

Egyptiläisten mielestä länsimainen naimakulttuuri on paljon helpompaa: miehen ei tarvitse maksaa niin paljon, monilla on jo omat kodit valmiina eikä suku lisää rasitetta.

Tähän vastatessani olen aina huomauttanut, että avioero on ainakin Suomessa huomattavasti vaikempi ja kalliimpi kuin Egyptissä.

Omaisuuden jako puoliksi tai avioehdon mukaan, valtion määräämä puolen vuoden mietintäaika ja lapsista maksettavat kuukausittaiset elatusmaksut kannustavat omalta osaltaan todella harkitsemaan avioliittoon ryhtymistä.