Terveisiä Kairosta osa XI
Julkaistu Ishtar 3/2008

Kairo, ostosparatiisi

Lentokoneen laskeuduttua turisti kohtaa hykerryttävän näyn. Kauppoja on vierivieressä, kilometri kaupalla ja joka kaudulla. Ostosmahdollisuudet näyttävät loputtomilta ja sormia syyhyttää päästä hypistelemään tavarapaljoutta. Todellisuus on hieman toisenlainen. Parin viikon matkasta selviää helposti, mutta Kairossa asuessa moni pikku seikka yllättää.

Kaupat ovat pikku putiikkeja, joiden tuotevalikoima on suppea. Ostoksilla käynti vie aikaa, sillä kaikki tavarat pitää ostaa eri paikoista, eivätkä putiikit yleensä ole lähekkäin. Kangaskaupat eivät myy lankoja tai neuloja, kenkäkaupoista ei saa kenkälankkia eikä tuoli-liikkeestä löydy sänkyjä. Suuria supermarketteja on Kairon yli kahdelletoista miljoonalle asukkaalle vain muutama.

Vaatetta ylle ja alle

Keskustan kahdella pääkadulla Talat Harpilla ja Qasr El Nilillä on vaatekauppoja vierivieressä. Kairolaiseen malliin näyteikkunoissa on paljon värikkäitä vaatteita runsaine koristeluineen ja yksityiskohtineen. Nauhoja, paljetteja, helmiä, rusetteja ja koristenappeja on ommeltu paljon. Tyyli poikkeaa täysin suomalaisesta yksinkertaisuudesta. Kaduilla kävellessä näkee helposti kuumimmat väriyhdistelmät ja muotiviritykset. Ruskea turkoosin kera on ollut pitkään suosikki. Nyt ovat kovassa huudossa abstraktit printit 70-luvun tyyliin. Hinnat ovat hykerryttävän halpoja suomalaiseen valuuttaan tottuneella. Ostoshumala on taattu.

Pienen ajan kuluttua alkaa kiiltävä julkisivu kuitenkin hieman repeillä. Monissa kaupoissa on prikulleen samat tuotteet. Ihanat koristeet on harsittu kiinni miten sattuu eikä naisellisissa kangasfrilloissa ei ole päärmeitä ollenkaan. Moni muukin käänne on jäänyt ompelematta, minkä vuoksi hihansuut tai paidan helma lähtevät rispaantumaan helposti. Egyptissä vaatteet pestään yhä usein käsin. Suomalaisen pyykkikoneen jäljiltä eivät paljetit kauan kimaltele. Suurin ongelma on kuitenkin istuvuus. Egyptiläiset ovat erikokoisia kuin pidemmät pohjoisen kansalaiset, mutta edes tämä ei aina riitä syyksi. Näyteikkunoissa paidat, hameet ja housut on nuppineuloilla kiristetty mallinukkien päälle sopiviksi. Mitoitus näyttää hyvältä, vaikka todellisuudessa yli puolet vaatteesta voi olla laskostettuna piiloon selkäpuolelle. Myyjät ovat kuitenkin innokkaita myymään ja ompelupalveluja tarjotaan innokkaasti. Tosin jo maalaisjärjellä ajateltuna yli kymmenen sentin kavennus sekä hiha- että sivusaumoista muuttaa paidan mittasuhteita oleellisesti, eikä lopputulos varmasti istu yhtään sen paremmin. Eräskään myyjä ei ollut tähän viisauteen törmännyt, vaan kertoi innokkaasti, mitä kaikkea voidaan ottaa sisään. Kieltäydyin kohteliaasti, mutta varmasti.

Alusvaatteita en edes tahdo ajatella. Tukea-antavaa, hyvin istuvaa ja laadukasta päälle pantavaa vaatteiden alle ei ole vielä minun eteeni sattunut. Tanssiväen onneksi esiintymispukujen yläosien pohjana käytettävää kovaa rintaliivimallia on helposti saatavilla. En tosin ymmärrä, miten kukaan pystyy käyttämään pahvimaista rintaliiviä päivittäin normaalikäytössä.

Nahkaa

Talat Harpilla on vaateliikkeiden lisäksi myös kenkäkauppojen tiivistymä. Aluksi voi olla vaikea ymmärtää, että kaupan koko valikoima on esillä näyteikkunoissa. Sisällä on vain somistuksena muutamia pareja. Paras tapa onkin pyytää myyjää ulos ja osoitella sormella haluttua mallia.

Monet kengät näyttävät hyvältä, mutta lestin malli ei aina osu kohdalleen. Ainoa keino on kokeilla ja testata hyvin ennen ostopäätöstä. Kaikkein parhaimmiksi ja varmimmiksi vallinnoiksi ovat osoittautuneet erilaiset sandaalit. Kävelykengät tai muuten varpaiden päältä umpinaiset kengät eivät ole vastanneet käytössä koreaa ulkomuotoaan. Myyjän vakuuttelut aidosta nahasta eivät aina pidä paikkansa - ei edes kalliissa merkkiliikkeessä.

Kenkien lisäksi laukkuja on moneen lähtöön. Egyptiläiset pitävät rohkeista väreistä ja koristeellisista killuttimista. Egyptiläiset nahkalaukut kestävät hyvin käytössä, mutta suurin osa kasseista on tehty muista materiaaleista. Suomen kylmässä talvessa voi keinonahkainen laukku kohmettua ja jäykistyä vaikeasti käytettäväksi.

Kempparissa

Meikkituotteissa piratismi kukoistaa. Dovu, Doev tai Duvo-teksti löytyy usein sinisen Dove-linnun vieressä. Samoin MexFacter, Max Factre, Lancomo ja Lacome merkit ovat minulle tulleet tutuiksi viime vuosina. Osa näistä tuotteista on ihan kelvollisia. Meikit ovat halpoja ja tämän vuoksi usein heräteostoksia. Monet kimmeltävät luomivärit ja kynsilakat voivat jopa sädehtiä länsimaisia merkkituotteita paremmin. Testikappaleita on tarjolla harvoin. Jotkut asiakkaat ovat selvästi kokeilleet myytävänä olevista rasioista. Hygieniaan ei kiinnitetä samalla tavalla huomiota ja usein ei yhdestä tuotteesta ole monta kappaletta myytäväksi. Varsinkin puuterit ja meikkivoiteet ovat myynnissä yksittäiskappaleina.

Kemikaalioliikkeiden muuhun valikoimaan kuuluvat halpiskorut, hajuvedet, hiuspinnit ja -koristeet, vähän paperitarvikkeita ja sekalainen joukko koriste-esineitä ja kodin tarvikkeita. Aluksi minun oli vaikea ymmärtää, mistä paikalliset naiset meikkinsä ostivat. Nämä liikkeet kun näyttävät ennemminkin Tarjoustaloilta tai Halpahalleilta, kuin vakavasti otettavilta kemikaalioilta.

Alennusmyynnit

Kairon alennusmyynnit ovat minulle vielä kolmen vuoden jälkeenkin aikalainen arvoitus. Suomessa alennusmyynnit ovat kolme kertaa vuodessa. Niihin pystyy valmistautumaan ja huimia löytöjä on aika helppo tehdä. Kairossa hintahulinat on osittain sidottu islamilaiseen kalenteriin, osittain länsimaiseen, mutta koskaan en osaa ennakoida niiden tuloa. Yhtenä vuotena olivat ison Alfa-marketin vaatteet alennuksessa hassusti juuri ennen joulua, mutta joulun jälkeen myytiin kaikkea vain normaalihinnoilla. Alennusprosentit ovat Kairossa kiven alla. 10 prosenttia on aika peruskamaa, mutta yli 30 prosentin alennuksia on odotettava todella pitkään. Yksi kauppa mainosti 75 prosentin alennuksia. Kun kysyin, mistä tuotteista kyseisen alennuksen saa, vastauksena oli, että se on yllätys. Siis anteeksi? Asiakas saa sitten myyntitiskillä yllättyä, jos saa suuremman alennuksen kuin mihin oli varautunut.

Pula-aika sotavuosien tapaan

Egyptiläinen tulee toimeen helposti paikallisilla antimilla. He ovat tottuneet lapsesta asti käyttämään saatavilla olevia tuotteita. Ulkomaalaisella on toisinaan hankalaa.

Perusruoka-aineet on helppo haalia kasaan, mutta kaikkien tuotteiden saatavuus ei ole aina taattua. Osittain sen ymmärtää tuontitavaroiden osalta, mutta aina ei ole edes tästä kyse. Minun mielimehuni, appelsiini-ananastuoremehu, on yksi harvoista sokeroimattomista tarjolla olevista mehuista. Paikallisen yhtiön valmistamaa mehua on ollut yleensä aika hyvin saatavilla. Jostain syystä viime vuonna kyseistä mehua ei ollut kauppojen hyllyillä moneen kuukauteen, lähes vuoteen. Henkilökunnalta on turha kysellä toimitusajoista. Vastaus on aina ensi viikolla, todellisesta aikataulusta riippumatta.

Muita vaihtelevasti saatavilla olevia peruselintarvikkeita ovat jugurtti, rasvaton maito, basmatiriisi ja suolattu voi. Suolatonta voita on aina ja kaikkialla. Suolattua voita on saatavilla vain yhtä tuontimerkkiä, vain yhdessä pakkauskoossa. Toisinaan se voi olla poissa hyllystä parikin viikkoa. Suolaton voi vain ei maistu samalta kuin suolainen versio, joten voita on ostettava silloin, kun sitä on. Muutenkin kaikki mieluinen on hankittava heti ensi näkemältä riippumatta siitä, milloin sitä aikoo käyttää ja onko kotona jo isot varastot. Koskaan kun ei tiedä, milloin tiettyä tuotetta seuraavan kerran ilmestyy hyllylle. Yhden kerran onnistuin saamaan Vaasan hapankorppua marketista! Se oli kyllä juhlaa, mutta toista kertaa ei vastaavaa ole päässyt tapahtumaan. Tällä saralla onkin täytynyt tukeutua täysin Suomesta tuleviin tanssijasisariin.

Yksi suuri ero minun ja egyptiläisten tarvitsemien tuotteiden välillä on ihan rodullinen. Suomalainen hiuslaatu eroaa täysin egyptiläisestä. Markkinoilla olevat shampoot toimivat ihan hyvin, mutta ongelmana ovat kosteuttavat hiusnaamiot tai edes vähän tuhdimmat hoitoaineet. Paikalliset hiusöljyt saavat minun tukkani näyttämään likaiselta ja rasvaiselta vielä viidennenkin pesukerran jälkeen, joten minulle hiushoidot on tuotettava Suomesta.

Yöpöytäostoksilla

Minulle annettiin tehtäväksi hankkia yöpöytä. Onhan se kiva olla jotain sängyn vieressä. Pöydälle voi sitten laittaa yölampun ja kirjan, eikä nukkumaan mennessä tarvitse erikseen nousta ylös. Tämä ostosyritys oli hyvin egyptiläinen. Parin tunnin ajan kiertelin paikallisen ystäväpariskunnan kanssa huonekalukujilla. Tavaraa oli vaikka kuinka paljon. Puusta tehtyjä tuoleja, pöytiä, sohvia ja sänkyjä eri työvaiheissa. Yöpöytiä oli myynnissä yllättäen vain muutamassa liikkeessä ja lopputulos oli hyvin laiha: yhtä ja samaa mallia kahta paikkaa lukuun ottamatta. Kuten aiemmin mainitsin, tämä kuvaa hyvin koko Kairon kaupankäyntiä: samat tuotteet monessa paikassa, ei yksilöidytä tai kehitetä uutta.

Yöpöytää en ole vielä hankkinut. Se pitää kai yrittää teetättää, mutta pahoin pelkään, etteivät paikalliset ymmärrä toivomuksiani. Parasta on yrittää ottaa kuva mukaan, jos vaikka lopputuloksesta tulisi kohtuullisen onnistunut.

Ostosvinkkejä seuraavalle Kairon-matkalle

Kairosta löytyy joitain hyviä ostoksia, joita kannattaa viedä kotiin asti. Parin outlet-myymälän valikoimissa on toisinaan yksittäiskappaleina Euroopassa myytyjen vaatteiden hajakokoja. Hyvälaatuisia, hyvännäköisiä ja oikean kokoisia puseroita tai takkeja saa näistä paikoista pilkkahintaan. Tosin valikoimasta ei ole mitään takeita.

Huiveja ja shaaleja myydään joka kadunkulmassa. Vaikka laatu ei aina ole parasta, niin eivät hinnatkaan huimaa. Muutaman voi aina viedä tuliaisiksi. Parhaimmat tanssikengät olen löytänyt Kairosta - made in Egypt. Halvat, kestävät ja kaikille tanssipinnoille sopivat kimallesandaalit ovat ehdottomasti suosikkini.

Karkade eli hibiskus-tee on Egyptissä jokapäiväistä juomaa. Kuumana tai kylmänä tarjoiltuna se sopii niin talveen kuin kesään. Aiemmin mainitsemani kimalleluomivärit sopivat jokaisen tanssijan meikkipussiin. Väreistä on mitä valita, joten kerralla voi ostaa myös jokaiseen pukuun sopivat kimalteet.

Kaiken kaikkiaan tavaroiden laatu ei ole samaa luokkaa, johon Suomessa on totuttu. Ostoshuumassakin kannattaa tutkia tavarat tarkasti ja ostella harkiten.